keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Happy X-mas!

Musta joulu. Ei ole yhtään joulufiilis. Enkä oo aiemmi ajatellu kuinka tärkeässä roolissa lumi onkaan. Toivottavasti teillä sentään joulumieltä riittää :)

Tullut näemmä taas pidettyä taukoa, unohduksesta johtuen kai. Ollut paljon tekemistä! Äiti täytti 19pv 47vuotta, ja pitihän mun käyä näillä kekkereillä. 


Äiti oli yövuoroissa ja nukkui vielä kun kävin. Siispä katoin pöydän, keitin kahvia ja tein hieman aamupalaa, ennen kuin herätin päivänsankarin. Kyllä kelpasi herättääkin, kun olin käynyt teettämässä kauniin kimpun ja lahjakin oli mielestäni hyvä. :) 


Äiti tykkäs hirmusesti ylläristä ja itse lahjasta, joka oli lumoavan kristiina-sarjaan käsikoru. Kaikki muut oonki siitä sarjasta ostanu äitille :)

Seuraavana päivänä olikin Tuulin pikkujoulut. Päätin antaa samalla mahdollisuuden rakennekynsille ja kävin laitattaa :)



Jouluset kynnet ja nää on toistaseks pysyny hyvin. Onhan nää kohta viikon ollu jo mulla, eikä oo viel osottanu minkäälaista merkkiä, että nää ois irtoomassa. Kuud.

Ja entäpä itse pikkujoulut? Tällä kertaa muistin ottaa kuvii! ;)













Tällaset pikkujoulut. Glögiä, viiniä, herkkuja, drinkkejä ja hyvää seuraa. Niistä  oli nämä kinkerit tehty.

Mitenkä teidän joulu? Olettekko/olitteko perheenne kanssa? Mä tälläkertaa en ollut. Lähdin maanantai iltana Turkuun. Ensimmäinen Joulu ilman mun perheen hössötystä. Aika erilaista siis. Toisaalta, mulla ei ole edes joulumieltä, joten sinänsä ei haittaa. Lahjat sain jo sunnuntaina, avattiin niitä kilpaa eilen. Taina sai pukilta;
Sukkia(pörrösukkii, nortsisukkii, muumipörrösukkii jne), lahjakortteja kirjakauppaan ja hierontoihin, kynttilöitä, hemmottelutuotteita, suklaata, lapaset&hiuspannan (shokkipinkit!), hobittihupparin jne. Täydellisiä lahjoja :) Taina siis kiittää ja kumartaa. Toivottavasti mun lahjoista oli yhtä suuri riemu, kun mulla oli eilen.


Ps. Oli muute outoa eilen aamulla herätä siihen, että mut käsketää nousee äkkii ylös ennen luon kaksi innokasta lasta tulee pomppii meiä päälle. Täällä avataan lahjat heti kun kaikki on hereillä. Apua. Oliko ees paha kooma päällä?

Pps. Hyvää Joulua kaikille, vaikkakin joulumieltä saattaa syyä noi vesisateet. Yrittäkää nauttia silti :)


maanantai 16. joulukuuta 2013

Räjähdystä odotellessa..

Mä tein sen. Mä pudotin tänään yhen pommin mun siskolle ja odottelen, milloin seuraa ketjureaktio. Mua onkin tympinyt tää kaksoiselämä, että on jees ku tää loppuu. Yritin itse pudottaa pommia jo muillekkin, mutta en saanut sanotuksi. Liikaa korvia kuuntelemassa, enkä ollut varma siitä, että kestänkö seuraukset. Nyt Katjalla on tieto, enkä mä usko, että se malttaa olla hiljaa. So, I trust u Katja. Do it. Oon tääl kaukana kuuntelemassa mitä siel tuumaillaan ;)

 
Kyllä mä vielä teillekkin kerron. Pitää saada ensin tieto jaettua muutamille muille ihmisille, etteivät vedä hernettä nenään siitäkin ;p Hiljaa hyvä tulee, right?


sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Viimoisia tenttejä viedään

Tiedättekö sen tunteen, kun huomaatte, että joulu on jo käytännössä ovella ja sulta uupuu muutama lahja? Mä vihaan jouluruuhkia. Mä en kestä sitä, että yhdessä kaupassa on liian paljon ihmisiä. Se, että ei pääse liikkumaan eteenpäin ja taaksepäin on ahdistavaa. Ja oon kyllä kirjoitellut aiemmin näistä mammoista rattaineen ostoskeskuksissa. Jouluna nää ilmiöt korostuu. Mua vituttaa jo valmiiks lähtee käymää kaupoissa, kun tiedän saavani sieltä vain vitutuksen. Onneks voin sentää mennä arkipäivisin, eikä tartte mennä viikonloppusin, kun koko suomi on samassa kaupassa sun kanssas. Eikä multa uupu onnekseni kuin muutama lahja. Muutama tosin liikaa.


Oltiin noin viikko sit irvistyskilpailuu kaverinkanssa. Otettii kuvii urpoist ilmeist ja sendittii niit toisillemme. Mä olin ylpee jopa mun tästä ilmeestä !

Mutta, nyt voisin mennä kokkailemaan ja jatkamaan kokeisiin lukua. Huomenna on jälleen kerran yks tentti.
Ainiin, mainittakoon, että Taina ei ollut jorailemassa viikonlopun aikana, vaikka eilen oli erittäin lähellä! Jouduin kuitenkin perumaan oman osallistumiseni ja yht'äkkiä olinki leffateatterissa. Kaverin kaveri perui oman osallistumisensa, oli kipeenä eikä siksi päässy tulee kattoo muuvieta. Noh, kaverilla oli jo leffaliput kourassa kun tää ilmotus tuli. Mäki olin vähän aiemmin perunut tällit alkoholin kanssa, niin ei mulla ollut juuri muutakaan tekemistä, niin tarjouduin seuraksi katsomaan Hobittia. Mielestäni tämä oli win-win tilanne. Kaverin ei tarttenu mennä yksin, ja mä näin leffan samalla =)

Mutta... Nyt katoan, heipsaan! :)

Ps. Krista, luulen keksineeni sulle täydellisen lahjan! Voitko sanoa hulttiokikkelillesi (Kristan miehen lempinimi), että ottaa videokuvaa koko tapahtumasta, kun avaat pukettisi? Muista, että koko perheen pitää olla vieressä todistamassa tätä tapahtumaa ;)

( Täältä voit kuunnella joulukipaletta <3 )

perjantai 13. joulukuuta 2013

Pinky & The Brain

Melkein KYMMENEN (10) päivän tauko täältä, apua ja anteeksi. Mulla on ollut järjetön määrä kouluhommia. Kokeita, tehtäviä, esseitä, ryhmätehtäviä jne. Listaa vois jatkaa ties kui paljo. Tänään oli esim kotitentin palautus, minkä aloitin vasta tänään illalla. Eli tekeistä on riittänyt!



Mitä kaikkea siis tänä aikana on sattunut?

Mun siskolta varastettiin ed. viikonloppuna puhelin. Ylläri sinänsä, ku liikkuu niiden idioottien kanssa, että jotain. Mä en yhtään yritä kierrellä sitä, että mä halveksin niitä ihmisiä erittäin paljon. Syitä en tänne viitsi kirjotella, mutta eiköhän nämä henkilöt tiedä tasan tarkkaan miksi mä inhoan niitä. 

Kuitenkin, piti siis tyhjentää Katjan iphone etänä. Onneksi se on mahdollista "Etsi Iphoneni"-sovelluksen kautta ja laitoin samaan syssyyn siihen kadonneen tilaan sekä viestiä
"Tämä iphone on varastettu, ole hyvä ja soita numeroon ..................."

Katja koitti kovasti selvitellä "ystäviensä" kanssa missä tää puhelin olisi. Eräs kertoi Katjalle, että puhelin olisi ollut viime lauantainaVantaan Haksis. Katjal oli kauhee kiire, että lähtisin hakee sitä himasta ja veisin nää kaks sankarii mahd nopee haksiin. No ei napannut mua, eikä ois varmaan napannu kyttiikää. Edellinen ilta meni meinaan aika kosteissa merkeissä, enkä ollut ajokuntoinen. Enkä todellakaa lähe autonrattiin sillon. Ja ihan turhaan olisinkin lähtenyt - puhelin "katosi" sieltäkin nopeasti. Tää sankari (lue; varas) oli kaupannu puhelimen eteepäin. Hyvästi Katjan Iphone 4s.  Näin me siis ajateltiin. 

Sunnuntaina tää Iphone ilmoitti olemassa olostaan soittamalla mulle. Tai joku random mies soitti mulle ja puhui mulle erittäin huonoa suomea. En meinannut saada mistään mitään tolkkua. En meinannu ees vastata siihe puheluun, koska oli random numero. Ties kuka sielt soittelee ja oli kuitenkin jo sunnuntai yö.Soittaja kertoi, että hän oli ostanut viikonlopun aikana kyseisen Iphonen joltain Joonakselta haksista, ja tää voro oli sepitellyt oman stoorinsa miksi jän myi luurinta veks. Tää ostaja/soittaja oli niin paniikissa, ku hänellä oli varastettu puhelin, että olis halunnu, että haen sen samantien pois. En lämmenny tällekkää idealle. Keskellä yötä ajamaan jonnekki päin Vuosaarta? Ei kiitos. Yritin puhua herralle, että veisi seuraavana päivänä puhelimen poliisiasemalle, ja tekis samalla rikosilmoituksen siitä, kun häntä kusetettiin. Ei ymmärrä. Lopulta mäkää en enää ymmärrä mitä tää mies selittää mulle. Yht'äkkiä mulla oli tiedossa tän miehen kotiosoite ja olin lupautunut olemaan paikalla seuraavana aamuna klo. 10. What the...

Ei muuta ku soittoo Katjalle, että aamulla o aikane herätys, että lähdetää hakee karannu luuri takasi. Katja oli nii riemuissaa. Oli ressukka jo kattellu uusia puhelimia ja järkytelly niide hintoja. Ne on meinaan kalliita, nuo ääääälypuhelimet. 

Aamulla si lähdettiinki hakee luuria - ei tää osottautunutkaan niin helpoks. Ensiks koko perkeleen osotetta ei löydy mistään. Päädytii kysyy joiltai tietymiehilt missä se oikee talo oli. Ei nekää tienny. Vittu. Eikä tää ostajakaa enää vastannu puhelimeen, se oli meinaan kiinni. Vitutus oli huipuissaan. 
"Oonko mä ajanut vittu vuokkii asti vaan kattelee mite tääl tuulee.."
Onneks tää herra lopulta vastas puhelimeen ja päästii perille ja toinen show alkoi. Me kälätettii noin 30min siin hänen kotiovellansa. Tää herra halus, että mä tekstaan hänen puhelimestansa varkaalle, että ei ota enää tähä herraa yhteyttä ja hoitaa vastedes asiat mun kautta. Niin mitkä asiat? Herra selitteli kovasti, että tää voro oli koodaillu, että haluaaki puhelimen takaisin. (Katja oli löytäny tä voron facebookista, ja pistäny koodia, että susta on rikosilmo tehty. Varas vissii säikähti.) Lopulta laitoin vorolle vähä messagee, Katja sai puhelimensa takaisin, vaikka näyttikin yhessä vaiheessa siltä, ettei herra anna sitä hänelle, koska meillä ei ollut mukana ostokuitteja tai mitään, mikä todistaisi puhelimen kuuluvuuden Katjalle. Mulla alko keittää ehkä jo tossa kohtaan, ku hoin muutamaan otteeseen " Vie se puhelin kyttikselle, nii Katja saa sen sit sieltä " mut tää herra ei ilmeisesti halunnut olla tekemisissä poliisien kanssa, en tiä miks. Halus, että Katja päivittää rikosilmon ja laittaa siihen ilmoon tän ostajan tiedot. Miks vitus? Miks tää ostaja ei tee omaa ilmoa? En tajua, mut en jaksanut jäädä ihmettelemään enempää. Mulla oli jo kiire muualle. Tähänki ihmettelyyn ja seikkailuun meni reippaasti yli tunti. Fuck.



Nyt Katjalla on puhelin tallessa ja parempi vastedes pysyäkkin. Mä en jaksa enää leikkiä nti etsivää..

Tää kipale on sen jälkee soinu mun päässä, kun tää show oli ohi..Miksi ? Koska Katjalle ei tullut mielenkää käyttää Iphonen ominaisuuksia hyödyksi ja koittaa jäljittääl, tai mitään muutakaan, Katja täysin luotti siihen, että poliisi hoitaa hommansa. Kyllä ne varmasti hoitaakin, mutta miks ei itse voisi huolehtia omasta tavarastansa?  Katjan ilmeet oli niin näkemisen arvoisia, kun selitin mitä sillä puhelimella voi oikeasti tehdä..

"Oikeesti..En mä tiennyt.. Ei käynyt edes mielessä." Katja <3

Kaikkein parasta tässä on nyt se, että Katjan tää "kaveri", joka kertoi missä se puhelin oli lauantaina ilmoitti tänään, että haluaa rahaa, koska hänen avullaan puhelin löytyi. Anteeksi, mutta mitä vittua? Miten tää vitun pelle liittyy nyt yhtään mihinkää? Se saatto sanoo missä se puhelin EHKÄ oli lauantaina, mutta hänen "tiedot" eivät liittyneet/vaikuttaneet puhelimen löytöön millään tavalla. Joten, jos sinä Katjan "ystävä" luet tätä atm; juokse johonki rotankoloon ja pysy sielä. Vitun naurettavaa koittaa hyväksikäyttää ystäviänsä. Ystävät ei tee niin. 

Ps. Käytiin pari tuntii si broidinkaa terdel. Oli mielenkiintoista istua joulukuussa terassilla. Kokeilemisen arvoinen juttu!


Pps. Enää kolme tenttiä ja yhe tehtävä palautus ja Taina kirmaa kolmeksi viikoksi joululomalle! <3


keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Enää muutama viikko Jouluun!

 Rakkaus saapui eilen illalla kotiin! 

Ai että mä oon ollu iha intopiukeen. Tekis mieli koko ajan suoristella tukkaa, mutta oon hillinny itseäni, koska en mä halua "turhaa" suoristella tukkaa. Varsinki kun kävin tänään aamulla kiipeilee, niin oisiko tukka ollu enää sen jälkee kivan näköne? Ei.

Tosiaan, käytiin tänään kaverinkaa kiipeilee ja tää oli niin meiä tuuria.. Ensiksi VR yrittää parhaansa mukaan tuhota meidän kiipeily suunnitelmat, eli junat ei kulje.. Lopulta päästii hallille ja sinne pamahti ruotsalaisia kakaroita pari luokallista. Fuuck..

Siinä katteltii naperoide perseilyä tovi, koitettii varoo niitä ku kiipeiltii, ku ei ne tajunnu varoo meitä. Meinasin tippua erään lapsosen päälle seinältä, kun lipes ote. Onneks sain otettuu nopee muualt kiinni, ennen ku siit lapsesta olis tullu pannukakkua! Eikä se kakara ees tajunnu, että oli tiellä. Hän meinaan halusi pomppia ja heitellä kuperkeikkoja justiisa siinä alla.. Nice. Onneks tää kakaralauma viipy tunnin ja suksi sen jälkeen helvettiin sieltä. 

Mua kyl tympäs miks niiden maikka ei kattonu sen lauman perään, niin kuin sen toisen luokan maikka juoks koko ajan niide perässä. Tää toinen maikka kiipeili iha intopiukeena siellä. "Härrekuud. Titta!" Jes, sä kiipeet. Eiks sun pitäny valvoo niit lapsii, että ne voi kiipee?


Ainiin, Ghd;n lisäksi tuli mukana mun ulkonen kovalevy, tilaa riittää ! Eipähä tartte stressaa, ettei sais kaikkia koulujuttuja mahtumaan tuoho.. 



Oon viime päivin dikannu istuu vaa kynttilän valoissa ja nautiskella höpöstettyä glögiä (=punaviiniä glögin kera) Onko ees hyvää! Tänään jää kyllä glögit väliin, kun pitäisi aktivoitua illaksi ja suunnata Flamingoon luokkalaisten kanssa ottamaan pari erää megazonessa. Jep, meiä ryhmä pwnaa muut. Näin tää menee. ( Tai sit ei todellakaan.. :D ) Ei meinaan mitää hajua millasta treenii nää luokkalaiset on vetäny, ties mitä tappajaninjoja ne on, niin ku mä! Sen jälkeen ku ollaan nirhattu toiselle, niin olisikin vuorossa sopiva rauhoittuminen ja pitäs raahautua syömään. Ruoat piti päättää etukäteen, koska me mennään niin myöhään syömään ja meitä on suht suuri joukko tulossa murkinoimaan ihanaa Italialaista pöperöä. Ah. <3

Ainiin, otin teille pari piksii ennen kuin suoristin ja Ghd;n käsittelyn jälkeen. ;>



Nyt tää mimmi lähtee penkomaan vaatekaappia. Pitäis löytää vaatteet millä voi juosta & tappaa luokkalaisia, ja sen jälkeen mennä niillä syömään. Apua. Kengät on suht helppo valinta; Ei korkkareita. :D

Seuraavaan kertaan siis!

Ps. Onneksi olkoon kaikille niille onnellisille, ketkä sai omansa pois tänään valtiolta. Osaanotot heille, ketkä joutu maksumiehiksi. Tää likka otti omansa ulos <3

perjantai 29. marraskuuta 2013

Viikon kuulumisia



Moi,

On ollut tässä nyt vähä yli viikko taukoa. Oon tietoisesti pitänyt hieman etäisyyttä tähän blogiin, koska mulla on ollut kauheesti tekemistä. Esimerkiksi viikko sitten tutustuin uuteen lajiin, johon menin ihastumaan tosta noin vain; Seinäkiipeilyyn. Käytiin kaverin kanssa katsomassa Pasilan seiniä, missä kaveri muutenki jo käy. Pienehkö pakokauhu meinasi päästä iskemään, kun paikan työntekijät halusivat multa nimmarin paperiin, missä vapauttaisin heidät kaikesta vastuusta mitä mulle sielä tapahtuisi. Ensin luulin tätä leikiksi, "onpas huumorintajuista sakkia, hehe", mutta ei se ollutkaan leikkiä! Suhteellisen usein kuulemma sielä tuhoutuu nilkat ja kaikkea kivaa tapahtuu. Mua alko jännittää, näin jo pienessä mielessäni, kuinka Tainaa kuljetettaisiin seuraavaksi ulos rakennuksesta arkussa. Fuuck.

Eikä siinä, sain vasta päivää ennen kiipeilyä kuulla, ettei me kiipeillä vaijereiden kanssa, kuten mä olin koko ajan kuvitellut. Kiipeillään siis ilman mitään, okei. Kuolema, täältä tullaan.. Loppujen lopuksi kun päästiin itseasiaan, niin herrajestas miten vaikeaa, ärsyttävää ja hauskaa se voi olla! Kädethän siel menee äkkiä joo paskaksi, mutta miten koukuttava joku laji voi olla? Oltiin pari tuntia sielä kiipeilemässä ja heittelemässä läpyskää, kunnes muut puuhat kutsu meitä. ( Lue; koulutyöt, jes.) Kyllä, mä käytin perjantai illan siihen, että sain tehtyä erään esseen pois. En ollut kreisibailaamassa, en mitään. Mä vaan tein koulujuttuja. 

Itseasiassa, mulla meni koko viikonloppu aikalailla koulutöihin. Kun yhden työn sai valmiiksi, niin piti aloittaa toista. Tää on niin väärin. Nuoruudesta pitäisi nauttia - sanovat muut, mutta millä perkeleen ajalla, kun olis koulutehtäviä ties kuinka paljon! Eilenkin mulla oli tentti, mihin koitin lukea. Sain mä suhteellisen hyvin luettua, mutta näköjään ihan eri asioita. Pieni shokki ja vitutus kurkisti eilen ja vilautti kasvojansa kun näin kokeeni. Noh, sain rustattua kokeen täyteen tekstiä. Nyt vaan toivotaan, että se koe meni niin kuin piti.

Maanantainakin käytiin kiipeilee ja oli jälleen huippua. Tosta hommasta tulee vaan niin perkeleen kipeeks kädet, olkapäät ja hartiat. Lauantaina meinasin kuolla hartiasärkyyn. Onneks sain kaverin hieromaan niitä, hu. Eilenki oli hirvee hinku lähtee kiipeilee, mutta ei tässä oo aikaa ennen ensiviikkoa lähtee kiipeilee! Tänäänki on Katjan ja Samin muutto pois Lahest. Toivottavasti ne on pakannut, että muutto menis mutkattomasti. Meitsi istuu meinaan ensin koulunpenkillä kiltisti klo 15 saakka, jonka jälkeen suunnistan mun vanhemmilleni, missä mun upea kaara on odottamassa mua. Tämän jälkeen pääsen jeesimään muutossa. 

Keskiviikkonaki oli muuten koulun pikkutuhmat pikkujoulut ja lähdin käymään näissäkin. Niin kuin varmasti moni muukin. En tosin koskaan mennyt baariin asti, vaan luokkalaisille, missä ne oli alottelemassa ennen baariin lähtöö. Voitteko kuvitella, että minä ja Katri oltiin ainoat, jotka oli pukeutunut teeman mukaisesti? Oli niin alaston olo.. Mulla oli meinaan mekko, jonka kaula-aukko oli aika runsas, ja Katrilla oli musta verkkopaita päällä, jonka läpi näkyi hänen rintaliivit. Miks muut ei ollu pukeutunut näihin juhliin? Ihme touhuu. 

Ainiin! Arvatkaa mitä! Mä tilasin viime viikolla itselleni kivoja juttuja.. Ensiksi huusin itselleni huuto.netistä yhden lemmapari mukeistani, Iltapurjehduksen!


Eikö ookkin ihana, kaunis ja TÄYDELLINEN muki! Ah, me like <3

Se, että olisin jättänyt törsäilyt tähän, niin eiii... Mä oon meinaan niin pitkään halunnut itselleni ulkoisen kovalevyn, että päätin tilata sen. Mun kuvat ei enää tuu katoamaan bittiavaruuteen, kun kone päättää irtisanoa sopimuksemme. Ehei. Mut enkös mä mennyt tilaamaan itselleni samalla Ghd;n <3 Oon NIIN pitkään halunnut itselleni kunnon suoristinraudan, joka puree tähän mun "afroon". Muilla saan muun tukan suht okei kuntoon, mutta nää mun "ongelma-alueet", eli otsis ei tahdo millään pysyä suorana. Oha tuol muitaki haivenia, mikä ei tahdo kuunnella käskyjä. Mut Ghd;lla oon saanu ne aina kuuntelee käskyjä, joten en malta oottaa.. Itseasiassa vähän salaa toivon, että paketti tulisi tänään, koska onhan nyt Perjantai :) Sais viikonloppuna leikkii uuden raudan kanssa. <3

Tämmösen menin tilaamaan ja hintaa tuli kaunokaiselle n. 127€, mikä on siis suht edullinen, jos verrataan paljonko tämä olisi Suomessa maksanut.. :)

Mutta, nyt käy tän likan tie kohti koulua. Katsellaan taas!

Ps. Hyvää perjantaita jokaiselle!

tiistai 19. marraskuuta 2013

Levoton tiistai


Moi.

Tänään on tiistai ja mä oon ollut yksi levoton sielu. Koulupäivästä ei meinannut tulla mitään, koska heitettiin suht rajua läppää kavereiden kesken. Melkein jo hävetti itseänikin meidän jutut. Ehkä me rikastettiin jonkun muunkin päivää? 

Ensi viikolla olisi meidän koulun pikkutuhmat pikkujoulut ja meninpä ostaneeksi sinne lippua. Miten näin kävi? Mä vaan ajauduin muiden mukana ostamaan lippua. Hupsista. Pitäisi kai sit alkaa miettimään sinne jotain asua. Toisaalta juhlat on kyl pirun huonoo aikaan, kun seuraavana päivänä mulla on koulua heti aamusta ja illalla on tenttiä. Fuck. Ehkä mä selviydyn tästä. Ja kuka sano, että niis kinkereis täytyy olla loppuun asti? Niinpä.

Katja ja Sami on nyt meiä vanhassa kämpäs Lahes. Saivat meinaan tsäänssin opiskella järjestyksenvalvojiksi. Jep. Ei siinä, että Sami opiskelee, koska Samin voisin itsekkin nähdä (ehkä) harjoittamassa tätä ammattia, mutta Katja.. Apua. Mä sain kauheet naurukohtaukset ku Katja kerto tästä. Siis meiän pieni 40kg pikku tyttö järjestyksenvalvojana? Ottaakohan sitä kukaan todesta? Eri juttu jos Katja on jurrissa, koska silloin tämä suloinen tyllerö muuttuu erittäin rääväsuiseksi akaksi. Eipä tässä voi muuta, kuin pitää peukkuja pystyssä ja toivoa, että hän pärjää muiden korstojen joukossa :D

Ettei päivä kävisi liian tylsäksi, voisin tehdä hetken taas koulutehtäviä, niin voin illalla syventyä muihin asioihi ;> 

Ps. Tää biisi on soinu meitsin päässä aivan liian kauan!

maanantai 18. marraskuuta 2013

Kuka tekis mun esseet?


Kukkuluuruu taas pitkästä aikaa.

Hiljaiseloa vietetty taas ja en tajua edelleenkään mihi tää aika aina vaan katoaa? Viime viikolla kävin leffassa, käytiin katsomassa Leijonasydän ja tultii kaverinkaa siihen lopputulokseen, että kyseistä leffaa markkinoidaan aivan väärin. Yleensä mä en ees lähe kattoo finskileffoi leffateatteriin, joten tää oli ny frendin ansiota, että mentiin. Elokuvassa oli menevä juoni, mutta herranjestas.. Miksei kukaan mainostanut, että leffassa Jasperin penis näkyy? Siis tällaiset asiat täytyy AINA kertoa ja heti.

Enkä muuten ollut ryypiskelemässä, koska on hieman kipeä olo. En halua tätä räkätautia pahemmaksi. Nöynöy. Eli suht rauhallinen viikonloppu. Itse asiassa kävinpä myös Heurekassa! Harvemmin tulee käytyä siellä. Tällä kertaa mua houkutteli sinne ”hulluus” näyttely. Pakkohan mun oli myös ammatillisessa mielessä, lähtee katsomaan mitä Heureka tarjosi tietoa ”hulluudesta” mitä en tietäisi vielä. Käytiin myös katsomassa tää ”Mars” näyttely, mikä oli myös mielenkiintoinen. Ja tää näyttely oli myöskin paljon suurempi kuin ”hulluuden” puoli. Molemmat oli itse asiassa niinkin mielenkiintoisia, että tuli pyörittyä Heurekassa n. 4tuntia. Enpä oo ennen tutkinut niin tarkkaan kaikkia niitä esityksiä, mutta nyt voin kehua, että kaikki on syynätty ja tarkkaan!

Valitettavasti Marsin puolella meni niin pitkään, että menetin muutaman videon Hulluuden puolelta, koska aika ei enää riittänyt. En myöskään päässyt kokeilemaan mielenterveyslautapeliä, koska siinä oli koko ajan porukka. Ymmärrettävää tosin. Eikä ne videot juuri mua haittaa, koska ne oli muiden ihmisten tarinoita, kuinka he ovat selvinneet diagnoosista huolimatta – tai oppineet elämään diagnoosin kanssa. Ehdin nähdä muutaman videon ja töissähän näitä näkee aina välillä.

Tää viikko menee varmaan taas kouluhommien kanssa, niitä on rästissä jonkin verran. Joten jospa alan kirjoittamaan tehtäviäni pikkuhiljaa, että saadaan tuota tehtävälistaa lyhyemmäksi, eiks ni.

Seuraavaan kertaan siis! J


ps. arvatkaa mitä ostin lauantaina? 8)

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Lomalle lompsis

Siis miten YKSI ihminen voi saada vitutuksen nousemaan nollasta sataan parissa hassussa sekunnissa?
Meillä oli tänään koulussa meidän ryhmätyön esittely, mistä oon aiemminkin kirjoittanut. Saattohoito ja kuolema monikulttuurisuudet huomioiden. Me oltiin viimeinen ryhmä joka esitti tekeleensä. Minä käytännössä alotin tän työn esittelyn ja seuraavaksi olisi ollut toisen naikkosen vuoro, mut eih.. Hän mielummin lähti spekuloimaan mitä olin äsken kertonut kuin olisi lukenut omat tekstinsä powerpointista. Hän ei edes tiennyt mitkä oli hänen tekstiään ja mitkä eivät. Annettin hänelle paperi käteen, missä olisi laajemmin näitä asioita, mitä hän oli kirjoittanut, ei toimi. Tässä kohtaa mulla alko jo hirttää hermot kiinni, mutta en tietenkään voinut sitä näyttää - mehän oltiin luokan edessä kertomassa meidän työstä. Toinen ryhmäläinen kertoi tämän toisen diat ja jatkoi niistä omiin dioihinsa. Siis mitä vittua.. Tämä kys. hlö on aiheuttanut muutenkin erittäin paljon eripuraa luokassamme, koska hän omaa erittäin kärkkäät mielipiteet. Joskus mietityttää millä perusteella kouluihin otetaan opiskelijat kouluihin. En yleensä lähde mukaan tämän hlön nälvimiseen, koska en koe sitä aiheelliseksi, mutta kyllä se vituttaa kun yksi hlö pilaa käytännössä koko ryhmätyön. Onneksi tää ryhmätyö on nyt historiaa ja toivottavasti opettaja ymmärtää arvostella meidät muut erikseen numeroita pohtiessaan, ettei mieti meitä ns. kokonaisuudeksi. Me olemme yksilöitä, jumalauta.

Tänään oli myös koulussa Gerontologian tentti, joka suoritettiin ryhmätenttinä. Saatiin paljon kirjoitettua, mutta aika loppui kesken. Muutama osa-alue jäi kirjoittamatta, joten voitte kuvitella sen vitutuksen määrän, kun toinen luokkalainen sanoi, että he saivat n. 40min extra aikaa tehdä työtä, koska eivät ehtineet saada tenttiä valmiiksi ajoissa. Siis tossa ajassa meiänki ryhmä olisi ehtinyt saada tentin valmiiksi. Meidän ryhmä katsoi ensimmäisenä mitä vaaditaan, että saa K5-arvosanan. Siihen vaadittiin paljon tekstiä. Eli se on vissi, että jos tää toinen ryhmä saa K5 ja me ei, niin käyn juttelemassa opettajalle. Ei se ole reilua meitä muita opiskelijoita kohtaan, että jotkut saavat enemmän aikaa kuin toiset.

Eli tänään Tainalla on vitutuskeskiviikko.

Mun oli tarkoitus tänään mennä kylään mun isovanhemille, mutta en mä halua mennä sinne kiukkusena. Varsinkaan kun mun oli tarkoitus pyytää mummoa mukaan erääseen koulutehtävään. Tarvitsen siis haastateltavan ja mun mummo ois täydellinen tähän tehtävään. Täytynee mennä huomenna ennen kuin työt alkaa. Näin on kaikille parempi.

Mä muuten varailin ensikevääksi itselleni harjoittelupaikan. Maanantaina aukesi tämä kuuluisa jobstep, minkä kautta me varataa harjoittelupaikat. Arvatkaa kaatuiko tää järjestelmä maanantai illalla, kun jobstepin oli määrä aueta? Kaatui. Kysykää vaan kuinka monesti. Arvatkaa oliko parhaimmat paikat jo mennyt, kun pääsin takaisin kirjautumaan sisään? Kyllä. Lopulta keksin, että katson mitä Lahdella on tarjota, ja tsädäm! Sieltä löyty paikka Lahe sairaalasta - keuhkoilta. Varattu, jes. Seuraavaksi jo pohdinkin noita matkoja ja mitä helvetin järki mun on sahaa tätä väliä - TAAS! Puhumattakaan kustannuksista.

Seuraavana päivänä aukesi kirurgian puolen harjoittelupaikat varattavaksi. Nää on siis porrastettu, jokaisena päivänä aukee erialan harjoittelupaikat. Päätin vetää riskillä ja perua keuhkoje paikan ja ettii paikan lähemmältä. Jumalauta mitä sotaa taas. Olin koneella klo 1500 ja tää ohjelma aukes klo 1800. Taas kävi sama, ohjelma kaatu samalla hetkellä kun painoin "varaa nämä viikot". Kiitos vitusti - taas. Vihdoin kun pääsin kirjautumaan takaisin järjestelmään nappasin ensimmäisen kirurgian paikan Vantaalta mitä löysin ja jumalauta! Mä sain sen! Tämän riemun jälkeen mietin, että minkähän alan kirurgian paikan onnistuin varaamaan itselleni. Nauru loppui kuin seinään. En tiennyt olisiko mun pitäny itkeä vai nauraa. Taina varasi juuri 7vkon harjoittelun urologiselta osastolta. Siirryin yläpäästä alapäähän. Jes. Lopulta päätin sekavintuntein ottaa tän harjotuksena. Pääsenpähä katetroimaan niin perkeleesti ja oppimaan uusia asioita - sitähän mä olin halunnut. En halunnut harjoittelupaikkaa meinaan vanhusenhoitokodeista, koska en usko oppivani niistä niin paljoa mitä voin oppia esim. kirurgian puolelta. Ja onhan tää mun mielestä hauska juttu. En meinaan olis ikinä uskonut, että meikä menee harjoitteluun urologiselle osastolle. Haha. Mikäs tässä. 

Ettei elämä kävisi liian helpoksi, niin voisin alkaa työstämään toista ryhmätehtävää. Ah, tänä syksynä melkeinpä jokainen tehtävä on ollut ryhmätehtävä, enkä usko että nää tähän loppuis. Haha, uni seis.

Katsellaan taas siis myöhemmin!

Ps. tänään alko koulusta VIIDEN päivän vapaat! Jeij <3

maanantai 11. marraskuuta 2013

Maanantai - argh

Miks viikonloput katoaa aina liian nopeasti? Mä en tajuu.. Tänä aamunaki väsytti niin paljon, etten meinannut saada itseäni ylös sängystä.

Noh, mun piti eilen kirjotella tänne, mutta se jäi. Oli taas liikaa tekemistä. Eli hyvää iskäpvää vähäse myöhässä.

Itselläni päivä kului siihen, että kävin syömässä vanhemmillani, jonka jälkeen käytiin isovanhemmilla. Ei ookkaa hetkeen ollut niin hauskaa kahvipöydässä kuin eilen. Katjalla oli meinaan suhteellisen hyvä darra ja kärsi siitä. Muutaman kerran nti kävi purjoomassa ennen ku ees päästii lähtee isovanhemmille. Mielenkiinnolla seurattii broidin kanssa Katjan ateriointia. Millonkoha kakku tulee ylös - idealla. Valitettavasti odotettiin turhaan..

Ainiin, se yönäytös oli ihan mukavaa vaihtelua, mutta ei meitsi uskaltanut ottaa ko yhen drinksun enne leffaa. En halunnut riskeerata sitä, että tulisi edea nousuhumalaa. Plus Teerenpeli oli ihan täynnä. Se on kuulemma "parempien ihmisten paikka". Mitähä helvettiä mä siinä tapauksessa tein siel?


Ylihuomenna olis jälleen tenttiä, ja sen jälkeen mun elämä palautuu hetkeksi normaaliksi. Ei tartte olla nenä kiinni kirjoissa. Mutta mun pitäs päättää tänään mihin haluan työharjoitteluun, apua. Tänään illalla meinaan aukeaa eräät nettisivustot, josta meidän olisi tarkoitus varata mieleiset harjoittelupaikat. Taina on siis koko illan koneella kiljumassa, kun mikään ei mene niin kuin pitäisi..

Nyt jatkan luentoa, aamun avautumiset on suoritettu. Onnea maanantain kestoon!

perjantai 8. marraskuuta 2013

Kuuma ja polttava peruna


Ensimmäinen tentti ohi ja nyt mun pitäisi kiltisti kaivaa kaapista seuraavaa kirjaa esille. Oh my.. Onneksi tentti onkin ryhmätentti, eikä yksilö, niin kuin aluksi oli puhetta. Eihän helv. kenelläkään ole aikaa lukea jäätävän kokosia kirjoja alusta loppuun. Ei ainakaan mulla.

Tää viikko ei oo muutenkaan mennyt niin ko suunnittelin. Esimerkiksi keskiviikkona ajattelin tehdä hyvää sisäfilettä uunissa perunoiden kera. Siirsin vuokaa hieman, missä tää paisti oli. Herrajestas. Se saatanan leivinpaperi oli yht'äkkiä ilmiliekeissä! Muistaakseni oon maininnut täällä, että jos mä jotain pelkään, niin se on tulipaloja. Siis mä jäädyin ja menin paniikkiin. Epätoivoisesti koitin puhallella liekkejä, kun sain laitettua tämän palavan vuoan uunin päälle. Ei auta, ylläri sinänsä. Pahensin vaan tilannetta, kiva.. Lopulta päätin vain tuijottaa tätä vuokaa. Pakkohan sen on jossai vaiheessa sammua? Noh, lopulta se sammukin. Tuijotin silti erittäin tiiviisti vuokaa pitkään, ennen kuin tein mitään. Mistä asti leivinpaperit on ollu noin tulenarkaa? En kyl hetkeen tee uuniruokia..

Eikä tuo eilinenkään mennyt niin kuin piti.. Mulla oli koulussa kiljuva nälkä ja ootin innolla, että päästiin luennolta safkikselle. Otin ruokaa, mistä aattelin dikkaavani. Maksoin ja menin kavereitte pöytään. Ei muuta ko haarukallinen ihanaa ruokaa suuhun ja.. Hyi helvetti. Mä otin jotain kalakastiketta. Oksennus. Taina järsi ruoaksi leipää ja vettä. Vitutus? 10+. Ensi kerralla tarkistan moneen otteeseen mistä otan ruokaa!

Kävin myös tänään vanhemmillani pitkästä aikaa. En viitsi silloin kauheasti kylästellä kun on tenttejä tulossa, vaan haluan lukea rauhassa. Hyvä että sain kahvini pöytään ja perseen penkkiin, niin jo alko kuumotus. On se kivaa olla niin ihana ihminen, että muut ihmiset pohtii mitä mä teen ja kenen kanssa meen :) En usko, että sain heidän tiedonjanoa tyrehtymään, mutta ainakin se riitti hetkeksi. I hope so?

Perjantai ja mitä mä aion tänään? Voin kertoa, ettei nollaaminen ole suunnitelmissa, vaan erikoisempaa! Aion mennä yönäytökseen tsiigaamaan leffaa! Ennen tätä drinksuille. Ihan mahtavaa ja mielenkiintoinen marssijärjestys. En ookkaa ennen kokeillut tätä näin päin, joten pakkohan se on testata miten toimii. :)

Nyt mä aion nauttia tän ihanan kylmän heinekenin ja rentoutua. Ah, tätä mä oon tarvinnut.

tiistai 5. marraskuuta 2013

Tuesday

 Hola,

Vastahan oli viikonloppu ja nyt on jo tiistai. Tää aika menee pelottavan nopeasti. Juurihan mä postasin teille mun viikonlopusta ja kuinka kivaa mulla oli. Nyt mulla on kaikkea muuta ku kivaa. Mulla on jäätävä läjä koulutehtäviä, mitkä pitäs hoitaa pois alta. Puhumattakaan tenteistä. Stressi. 



Oon huolestunut mun rahan käytöstä. Mihin ihmeeseen mun kaikki rahat katoaa? Täytyy alkaa pitää jonkinlaista kirjaa menoista. Ei tää voi mennä näin, että elelen kuin prinsessa alkukuun ja ikäänkuin rotta loppukuun. 

Mulla on myös ollut tänään selkeästi tällainen pohdiskelu päivä. Kaikki tää pohdiskelu alkoi, kun tämä herrasmies, josta postasin viimeeksi kertoi, että muuttaa _ehkä_ ensi vuodesta Helsinkiin, joka ei ole todellakaan kaukana Vantaasta. En tiedä onko musta tullut vaativa vai mikä, mutta en tiedä jaksanko mä sahaa Vantaa-Helsinki väliä niin usein. Mietin itsekkin, että kävinhä mä usein Vantaallakin kun asuin vielä Lahdessa. En tiedä sitten mistä nää ajatukset kumpuaa. Ehkä musta on tullut vanha? Tai sitten en todellakaan tiedä mitä mä haluan elämältä. 

Mua myös harmittaa suunnattomasti se, että en voi kirjoittaa tänne kaikkea mitä haluaisin. En vielä. Mun täytyy ensin tutkailla tätä asiaa, ennen kuin haluan siitä puhua julkisesti. Jopa mä oon oppinut, että kaikkea ei välttämättä tänne kirjoittaa. Vaikkakin aika paljon kerron teille. Tänään itseasiassa mulle sanottiin, että oon harvinaisen herkkä että avoin ihminen. Tietenkin karjahdin mitä tuolla herkkyydellä tarkoitettiin. Enhä mä halua, että ihmiset pitää mua jonain itkupillinä. Niin tämä herkkyys oli kuulemma sitä, että mä en pidä suojamuureja korkealla ja annan muille ihmisille paljon itsestäni ja päästän ne mun "sieluun". Se kuulosti aika oudolta, mutta jollain tavalla mä dikkasin tosta. Se oli ehkä erikoisin kohteliaisuus minkä oon vähään aikaa kuullu. 

Lopuksi mainittakoon, että en ole kihloissa/naimisissa, vaikka sormukset sattuvat olemaan siinä sormessa. Mä en ikinä muista kummassa sormessa niide sormuksie pitää olla ja kummassa ei todellakaan - ainakaan mun tapauksessa. Vahinko kävi. Ups.

Nyt Taina jatkaa kokeisiin lukua.

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Herrasmiehen matkassa

 Messukeskus. Tulipahan sieläkin käytyä eilen. Pääasiassa tsekkaamassa hifipuoli. Mun oli pakko ottaa piksi tästä setistä, koska tää setti makso 200.000 €.. Niinpä, kenellä meistä on ikinä varaa tuollaisiin? Ei melkein kenelläkään meistä. Heitettiin kyllä vitsiä, että käydään hakemassa pankissa laina ja ostetaan niillä rahoilla tää setti. Mitä vittua me talolla tehää ko voidaan kuunnella musiikkia hyvällä äänenlaadulla.

Jäi muuten hieman paskanmaku suuhun ku lähdettiin messuilemasta. Se parkkisha on ylettömän hintanen! 10€/kerta! Huhhuh. Kyllä se tuntuu ainaki tällase opiskelijan budjetissa pahalta. En kyllä maksanut siitä mitään, mutta jos olisin maksanut.. Jäätävää.



Nojooh.. Messuilujen jälkeen suuntasimme kohti Oklahomaa syömään. Syötiin alkupalat myös. Taina tahto itselleen etanoita, namskis! Seuralaiseni tahtoi syödä alkupalaksi valkosipale(sipuli) leipää. Ensin mietittii, että otetaanko yhteinen pääruoka, joka olisi kustantanut muistaaksen 56€, jossa olisi ollut härä sisäfilettä n 350g + muita herkkuja. Meinasin jo suostua tähän, kunnes seuralaiseni muisti, että hän ei tykkää sisäfileestä, vaan ulkofileestä. Selvä, Taina otti siis yksin härän sisäfilettä. Voin muuten kertoa, että kun söin pääruokaani, meinasin kuolla siihen. Onnellisuudesta meinaan. Se ruoka oli niin hyvää! Jopa tuo kuvan tomaatti pestolla oli jo niin jäätävän hyvää. Mun on pakko käydä sielä useammin, ihan pakko..


Ruoat nautittuamme suuntasimmekin elokuvaa katsomaan. Kaikin puolin oli hyvä päivä. Mikä parasta, mä en maksanut kuin 10€ messukeskuksen sisäänpääsylipun. Täydellistä näin opiskelijalle, tai kenelle tahansa. Mulla oli täydellinen herrasmies seuranani.

Tänään kävin Helsingissä, tarkoituksenani löytää takkia ja ehkä muutakin vaatetta. Parin tunnin shoppailujen jälkeen oli aika tunnustaa tappio ja lähteä kotiin parin uuden neuleen kanssa. Kohta pitäisi suunnata vanhemmilleni. Voitteko uskoa, he ostivat eilen joulukinkun ja paistoivat sen.. Eli vanhemmillani odottaa täydellinen jouluateria ja mikäs siinä. Mulla on nälkä ja ainahan mulle kelpaa hyvä ruoka. Nam

Jääkää te siis kuolaamaan tänne kuvia ihanista aterioista, kun meitsi lähtee syömään lisää :)

perjantai 1. marraskuuta 2013

Friday

Perjantai, ah. Tätä päivää ollaan odotettu ties kuinka kauan. Ainaki viikon! 
Tänään oli koulussa 4h ravitsemusta ja 4h työpajaa, missä harjoittelimme vauvojen käsittelyä. Perjantai ja iltapäivä.. Lasten hoitoa? Oh my. Oli aamulla vaikeuksia pitää motivaatiota yllä ja kuunnella ravitsemuksesta, vaikkakin aihe oli mielenkiintoinen. Ehkä mun aamu motivaatio-ongelmat johtuivat siitä, että päätin aamulla etten jaksa kiirehtiä mihinkään. Heräsin kyllä ajoissa, jopa klo 07.00 TISKAAMAAN! Tiskit hoidettuani päätin keittää kahvit ja nauttia aamupalaksi puuroa. Huomasin kyllä, että kello oli siinä kohtaa jo 0750 ja mun pitäis lähtee kouluun tasalta kävelemään. En jaksanut hotkia, vaan otin hetken itselleni. Oon sitä mieltä, että jos aamulla juoksee ja säntäilee paikasta paikkaan, niin sillä saattaa pilata koko päivän. Joten söin rauhassa ja nautin kahvini. Vasta sen jälkeen lähdin kouluun. Lienee sanomattakin selvää, etten ehtinyt ihan ajoissa luennolle? :)





Siis oikeasti.. Meidän piti kylvettää nukkeja, pukea, vaihtaa vaippaa, mittailla painoa, pituutta ja lista jatkuu.. Olin ehkä liiankin perjantai tunnelmissa, mutta niin oli osa muukin luokkalaisista! Onneks. Ja onneks tossa meiä ryhmässä ei ollu ketään äitiä, koska en usko heidän huumorintaju olisi kestänyt meitä.. :)


Alunperin mun piti tänään mennä yhe friidun kanssa leffaan ja siitä jatkaa iltaa kosteissa merkeissä, mutta nti on flunssassa :( Luulenpa, että nti halusi mielummin viettää aikaa uuden heilansa kanssa ;> Ei siinä, saaha sitä heilastella. Ainoo, et mulle tuli paniikki. Perjantai - ei pläänejä. Keksinpäs rakkaan serkkuni, Jasminin. Äkkii koodii ja seuraavaks oltiinki jo sovittu, että vietetään iltaa mun luona. Mahtavaa. Alun alkaen joo mun piti lähtee Lahteen tänään kinkereihin, mutta en viitti laittaa koodia tälle herrasmiehelle, kun ei siitä oo kuulunut mitään viikkoon. Ois liian kuumottamista mun mielestä? Jos tää hrra kaipailee mun seuraa, niin eiköhän se pistä koodia. 

Ja ennen kun tää tsirpuloiden ilta pääsee alkamaan, niin mun pitäisi kokkailla kotona ja ootella muutamia vieraita keiden kanssa saan nauttia illallista. Koko päivä siis taas buukattu täyteen. Tavallista meikäläistä. Mut tää on mun yks suurimpii ongelmii. Aikataulutan liikaa mun menoja, että joudun toisinaan ongelmiin sen takia. Huono tapa.

Mä oon muuten jäänyt ihan koukkuun Sannin uuteen kipaleeseen " Me ei olla enää me " 
Ootteko kuunnellu tätä kipaletta aiemmin? Mä renkutan tätä nykysi päivittäin. En sanojen takia, vaikka eihä niissä mitään vikaa ole. Jotenkin tää vaa iskee. Naapurit varmaan on jo kyllästyny ko koko aja soi sama kipale, sryy siis! :D

Huomenna olis tarkoitus suunnistaa Hifimessuille. Varmaan tässä kohtaa osa saattaa miettiä, että mitä helvettiä mä siel teen. Jaa, no voisin tutkailla itselleni uusia kajareita. Olinha mä siel toissavuonnakin. Silloin sain hyvän tarjouksen KEF;n kajareista, mitkä myöhemmin ostettiin. Siitäkin on muistaakseni postaus. Mutta mulla tosiaan ei ole minkäänlaisia kajareita atm. Toki saisin lainaksi nämä vanhat, mutta kuka uskaltaa lainata yli 1t kajarit?!


Ps. Tässä teille vielä ihana video koulusta <3



tiistai 29. lokakuuta 2013

Erilainen aamu

Huomenta,

Mun oli pakko tulla tänne hehkuttamaan teille, että en oo koskaan aiemmin jaksanut aamulla keittää kahvia itselleni ja se, että vielä syön aamupalaa tässä samalla. Aika luksusta! Kylläpä ihminen on pieneen tyytyväinen, tai ainakin meikäläinen tälläerää. Vaikka menin eilen nukkumaan ajoissa, niin väsytti ihan hurjasti aamulla. Pakko se oli nousta ylös, että ehtii kouluun ajoissa. Mulla olis jopa tänään työvuorokin vanhassa työpaikassani. Enpä ookkaan tehny siel töitä n. 6kk. Hieman jännittää, että kuinka paljon kys. paikka on muuttunut. 

Nyt meitsin täytyy pakata tavarat ja lähteä kävelemään koulullepäin. 


maanantai 28. lokakuuta 2013

To be, or not to be

Valintoja. Sitä tää meidän elämä on.
Mulla oli erittäin erilainen viikonloppu, hyvässä mielessä. Mutta samalla se oli myöskin hyvin omituinen. Päätä ehkä jopa sekoittava. Mihin helvettiin mä oon taas sotkeutunut?


Juuri kun mä alan asettautumaan pikkuhiljaa mun uuteen pieneen, mutta sitäkin ihanempaan kotiin, niin kaikki onkin jo yht'äkkiä eritavalla. Ensimmäinen vkl kun muutin tänne, niin frendi tuli mun luo auttamaa purkamaan tavaroita ja siinähän me turistiin ties mitä. Pääasiassa miehistä. Alkoholilla tuli leikittyä ja siitä oon tainnu postatakkin hieman. Seuraavana päivänä frendi päätti, että hänen ja hänen miehensä on parempi jatkaa eri teitä. Frendi ei meinaa oo ikin aikasemmi ollu sinkkuna ja halusi kokeilla ja ehkä hieman etsiä iteänsä. Mitä hän haluaa, miksi hän haluaa jne. Valinta jälleen kerran. Tämän valinnan jälkeen olen huomannut kaverini olevan iloisempi. Hän jaksaa touhuta pienen lapsensa kanssa ja muutkin pikkuaskareet näyttävät maistuvan aivan eri tavalla. Eli tämä oli siis hyvä päätös.

Noh, mullakin olisi valinnan paikka edessä. Mulla olis nyt tsäänssi lopettaa tää sinkkuelämä ja siirtyä parisuhde-elämään. Haluanko mä sitä? Mä oon aika kovasti tykännyt siitä, että oon saanut mennä ja tulla oman mieleni mukaan. Mulla on oma koti, missä kukaan ei sanele ehtoja. Eikä mun tarvitse tehdä näitä kuuluisia kompromisseja ja tyytyä vähempään. Aluksi olin vakaasti sitä mieltä, etten tule edes harkitsemaan tätä. Liian paljon huonoja muistoja ed. parisuhteesta. Sitä paskaa en halua enää läpi käydä. Mutta toisaalta, riskit kuuluvat elämään. Mitä olisi elämä ilman riskejä? Eli toisinsanoen, mä en tiedä yhtään mitä tehdä. Tiedän vain sen, että mä viihdyn hänen seurassaan ja that's it.


Noh, mennäänpäs toisiin asioihin. Mä sain eilen ostettua itselleni kellon. Tää kello ei oo mikä tahansa kello, vaan aivan ihana muumikello! Hintaa tälle kellolle tuli pari kymppiä ja nekin rahat meni lastensairaalaan. Järjestettiin eräässä facebookin muumiryhmässä nimittäin hyväntekeväisyyshuutokauppa. Pistin itsekkin sinne tavaraa myyntiin ja vastaavasti ostin ostin sieltä tavaraa.


Ja kyllä.. Olin silloin niissä halloween juhlissa Espoossa ja oli ihan mahtavaa! En tosin nähnyt kuin yhden ainoan suomalaisäijän, loput oli kaikki Ranskasta. Tai ainaki he, keiden kanssa juttelin. Ihan mahtavaa porukkaa!





Pukujen kanssa oli ongelmia, mutta loppujen lopuksi päästiin yhteisymmärrykseen. Hu.