Siis meikit? Mitä ne on?

Ystävät on oikeasti päivän piristys. Tänään se taas vaihteeksi todistettiin. 

Eilen eräs ystäväni laittoi viestiä kuinka oli mennyt Jumbon anttilaan ripsarinsa kanssa, tämä oli kuulemma rikki ja hän tahtoi tietää mitä asialle voisi tehdä. Hän oli mennyt myyjältä kysymään asiaa ja oli saanut odottomattoman vastauksen; Ripsari oli mennyt vanhaksi. Tälläinen ei ollut tullut mieleenkään ystävälleni. Meikitkö voisi mennä vanhaksi? Samalla hän koki ahaa-elämyksen, kun etsi myyjän kanssa uutta tilalle. Ystävälläni oli kaksi ripsaria kädessä ja kysyi myyjältä "Kumpi näistä on mascara? Mä käytän mascaraa". Luonnollisesti tässä kohtaa petti jo myyjältäkin pokka, petti multakin kun kaveri tätä kerto. 

Eikä siinä, keskustelu jatkui tänään koulussa. Kaveri ei tiennyt mikä on mineraalimeikki ja pyysin häntä katsomaan luokasta seinältä, missä oli pienehkö esitelmä aiheesta. Valitettavasti hän ei nähnyt sitä, joten hän päätti googlettaa hieman. Hän linkkasi blogin (<-klikkaa) hetkellisen googlettamisen jälkeen, ja tuumaili että iha sama jos koko teksti olisi kirjoitettu latinaksi, vaikka onkin olevinaan suomea - ei hän ymmärrä sanaakaan. Vilastiin kyseistä blogia muutaman muun kaverin kanssa ja ihmeteltiin kovasti. Selkokieltähän sielä oli. 

Tänään hänelle myös valkeni, että ihmisillä on eri ihotyyppejä, on rasvaista, kuivaa, "normaalia" jne. Paniikki, mikä hänen ihotyyppi oli? Mistä hän tietää millaisia aineita naamaan kuuluikaan laittaa? Kuorinta? Whaat.. Ja mikä ihmeen "mousse", eikö se olekkaan syötävää? 

Kumpaa TE arvoisat lukijat laittaisitte naamaanne ? Kuvaa nro. 1, vai kuvaa nro. 2 ? :D

Ja palatakseni siihen ripsariin, niin meinasin tikahtua kun kaveri kertoi, että kuinka oli laittanut vettä ripsarin sisää ja ihmetellyt, miksei mokoma toimi. Apuaaa. Siis en oo koskaan väittänyt, että olisin meikkiexpertti, mutta tunsin itseni aika viisaaksi tässä keskustelussa :) Huomasi kyllä, että tämä tyttönen vietti nuoruusvuotensa poikien kanssa, eikä tyttöjen. Eli jotain hyvää meissä tytöissäkin on, me nimittäin opetamme toinen toistamme meikkaamaan ja kerromme toisillemme omat meikkivinkkimme!

Käskin ystävääni menemään kasvohoitoon, jossa saa hoidon jälkeen mm. naamakartan, jossa kerrotaan ihotyyppi, ja mitä aineita naamariin kannattaa tunkea ja mitä taas olisi syytä välttää. Plus suosittelin muutamia nettisivuja, mitä olisi ehkä syytä vilaista, jos mielii tietää jotain meikeistä :)

Eikä nämä ihmetykset jääneet vain meikkeihin, vaan kyllä.. Rasvat kuuluivat tähän myös. " Siis oon mä kyl huomannut, että joissakin lukee tehohoito ja niin edelleen, mutta nehä on vaa kaikki samaa tavaraa? Enkä mä halua tehohoitoo mun jalkoihin.. " 

Näitä tarinoita tulisi vaikka kuinka paljon, mutta parempi jättää tähän. :) Nyt Taina alkaa tekee läksyjä, ettei jää mitään rästiin. 

Tukka, mikset sä kuuntele..

Tiedättekö sen tunteen, kun aamulla heräätte ja olo tuntuu erittäin hyvältä ja levänneeltä ? Nousette ylö sängystä, ja tuumailette kuinka hyvä päivä tästä tuleekaan. Olosi on hehkeä, ehkä mielesi tekee mieli tanssahdella, kun kaikki on niin hyvin. Kuulostaako tutulta? 

Joo, ei mustakaan. Ensimmäisenä kun herään, kuulen kuinka mun luuri huutaa korvan juuressa. 

"Haistakaa paska" tuumin ja ryömin vaivolloisesti ylös. Ei herranjumala, kuka pässi on asettanut peilin niin, että nään omat pärstäni ennen kuin olen päässyt ulos edes makuuhuoneesta! Mikä peikko se sielä tuijottikaan! Valitettavasti jouduin toteamaan, että se peikko olinkin minä.. Tänään on niin "badhairday" kun vaan voi olla! Tukka ei kuuntele järkeä, saati usko mitään, vaikka koittaisi asialle jotain tehdäkkin.. Onneksi nuttura pelastaa päivän kun päivän..

Ja ihan ku ei vituttas valmiiksi, niin piti raahautua kouluun niinkin tärkeälle luennolle kuin

"Kuinka haet töitä?"
"Millaisena menet työhaastatteluun?"
"Millainen cv olisi hyvä?"
"Kuinka erottautua edukseen?"

Koko luento oli täyttä paskaa. Onnekseni olin ottanut mukaan matikan läksyt ja sain laskettua muutaman pois päiväjärjestyksestä. Luennoitsijat puhuivat kovasti siitä KUN me valmistumme jne. Mitä vittua? Me ollaan opiskeltu VUOSI ja meillä on jäljellä ainakin KAKSI VUOTTA. Katselin meiä luokkalaisia, niitä raukkoja, ketkä oli mun lisäks huijattu tuolle luennolle. Me kaikki oltiin "aikuisia" ja uskallan väittää, että jokainen meistä on tehnyt töitä, ja oikeassa olinkin! Luennoitsija meinaan kysyi, että oliko luokassa ketään, joka EI olisi ollut joskus työhaastattelussa tai töissä. Kukaan ei viitannut. KUKAAN. Luennon päätyttyä jätin kiukkuisena palautetta. Anteeksi huonosta käsialasta, ei kiinnostanut panostaa siihen pätkääkään. Haluasin vaan pois ja äkkiä.

No jos jotain hyvää mietitään, niin näin luokkalaisellani hullunkuriset hanskat. Ootteko oikeesti IKIN nähny tommosii? No nyt siel ruudun takana kaikki heppatytöt hymisee ittekseen "mäpäs tiedänki", niin kyllä. Voitte totea ääneen, että nehän on ratsastushanskat. Hienoa, nyt me kaikki tiedämme.

No hei, on mulla jotain kivaakin teille tarjolla. Kävin tänään hakemassa mun uuden rakkaan kotiin ! Ruskean nipsun! Nyt Tainalla on 2kpl niitä =) On meinaan mun lemppari mukeja nuo ;) Ja tuo toinen, punainen pieni muki onkin muumityttö! Kotiutui viime viikolla <3 Ah, mun muumikokoelma vaan kasvaa <3

Mua kyl tympii se, että lehis on koko ajan muumeiluista. Nyt jengi pyytelee esim. huuto.netissä käsittömättömiä hintoja PERUSMUKEISTA mitä saa yhä kaupoista! TÄSSÄ loistava esimerkki. (Klikkaa sana "tässä"-sanaa) Idiootteja, mur.

Nyt Taina rauhoittuu ja meen vaikka kokkailemaan. Toiseen kertaan siis! Heipsan :>

Kollaasi peruttu, sry.

Ensimmäisenä aloitan tämän postauksen pahoittelemalla. Eihän mulla ole kuvia niin paljoa, että voisin laittaa jokaisesta kk kuvaa tänne ja selitellä mitä viime vuonna tapahtui, koska mun kone kesällä, tai mun koneen kovalevy sano poks.. Ja sinne meni läjä korvaamattomia kuvia.. Opin virheestäni ja hankin itselleni ulkosen kovalevyn, joka on jatkuvassa käytössä. Varmuuden vuoksi. 

Aika on jälleen kerran mennyt nopeasti. Joululoma on ohi ja koulut on alkanut. Enkös mä maanantaina koulujen alkamiste kunniaksi murtanut varpaani. Voisinpa edes kehua, että kaaduin tms, missä se olisi mennyt, mutta eih.. Lähdin hirveellä kiirellä kohti eteistä, kun piti lähteä kouluun ja törmäsin jakkaraan. Aivan, mä osuin siis varpaallani niin lujaa jakkaraan, että se murtui. Tää on niin mun tuuria. Tajusin jo saman illan aikana, että se on murtunut, eikä vaan tärähtänyt, koska kipu ei helpottanut.

Noin 30min jakkaraan törmäämisestä

Noin 2 päivää myöhemmin törmäämisestä

Lääkärissäkin tuli käytyä kintun takia, mutta ei sen takia, että olisin halunnut otattaa röntgeniä, koska mitä helvettiä murtuneelle varpaalle tehdään ? Ei mitään. Siispä koko rtg (röntgen) oli mun kohdalla turha, ainoastaan aikaa meni ja vitutus kasvoi. Lääkäri ei meinaan suostunut kirjoittamaan mulle särkylääkkeitä ellen mene röntgeniin. Jes. Mulla meni terveysasemalla 2,5h ja mitä mä hyödyin? En mitään. Se resepti oli ihan turha myös, koska halusin hieman vahvempia särkylääkkeitä että pystyisin nukkumaan ja olemaan skarppina koulussa. Vitut, samoja lääkkeitä sain mitä mulla olis ollut kotona. 

Kävin passin uusimassa, että pääsee reissuihinkin. Eihän sitä koskaan tiedä minne elämä meitä johdattaa. Kuvassa näkyy Taina 10 vuotta nuorempana. Fuuck. Vertailin innoissani passin eroavaisuuksia, onhan tää uudempi kuosi hienompi. Takanakin jotain lumihiutaleita, sivuilla eläimiä jne. Khuul.

Eilen aloin miettimään kuinka esimerkiksi raskaus voi olla toisille suuri ilon aihe, ja toisille yksi murhe. Ei sitä koskaan tiedä voiko onnitella iloista tulevaa äitiä, vai istututko viereen halaamaan ja lohduttamaan. Eilen tuli tälläinen tilanne vastaan, mutta hänen kohdallaan tiesin samantien, ettei nyt onnitella, vaan nyt surkutellaan. Tilanne ei ollut niin helppo ja yksinkertainen kun voisi olla, vaan kaverini ei edes tiennyt olevansa raskaana, ennen kuin sai ilmeisesti keskenmenon. Pieni shokki siis. Jokaisella meillä on omat selviytymiskeinomme. Monet käyttävät huumoria. Mitä tahansa paskaa sataa niskaa - siitä on pakko keksiä jotain hyvää, että jaksamme eteenpäin. Toisilla vahvuus on avoimuus, he pystyvät kertomaan mitä tahansa, kenelle tahansa. He eivät jää märhetimään asioita itsekseen, vaan kertovat asiansa muille.

Myöskin se, että kokee jonkun kriisin ystävänsä kanssa yhdessä, mielestäni vain vahvistaa ystävyyttä. Vaikka itse en koe olevani kovinkaan hyvä lohduttaja, mutta osaan heittää aina silloin tällöin hyvää läpyskää, joka saattaa pelastaa tilanteen. Me tehtiin myös tämän kaverin kanssa suunnitelma, kun tää paska on ohi, me tehdään jotain kivaa yhdessä. En aio kertoa mitä, koska se jääköön minun ja ystäväni asiaksi :) Pitäähän ihmisillä olla jotain omaakin, right?

Nyt Taina katoaa jatkamaan siivouspäiväänsä, sillä sain oman pyykinpesukoneen eilen! Ette tiedäkkään kuinka luksusta on pestä pyykkiä KOTONA, eikä tartte a, raahaa pyykkejä vanhemmille pestäväks tai b, varailla aikoja pyykkituvasta ja toivoa, että saa ehkä samalle viikolle ajan.. 

Ensi kertaan siis! :)

Apua, juhlamuki, missä olet?

Vuosi vaihtui, mahtavaa! Missä teidän uusvuos kului ja miten?

Meikäläisen sujui aikalailla kiltisti kotona, muutaman kaverin kanssa juomia nautiskellen. Unohtamatta joo pelejä. Mikähän siinä on, että erittäin usein me pelataan kreisi aliasta. Ootteko koskaan pelannut? Hauska peli, mutta mulla ei oo ikinä siinä tuuria. Se olen aina minä, joka joutuu menemään pöydän alle hengailemaan ja selittelemään mitä ihmeellisimpiä sanoja. Heh.. 

Ja hei, miten päätitte viime vuoden? Meikäläinen suuntasi Kin sushiin Järvenpäähän, parempaa vuoden päättämistä en heti keksikkään, koska sielä sushi on aivan taivaallista. Moni muukin oli päättänyt päättää ed. vuoden sushin merkeissä, koska paikka oli jälleen kerran aivan täynnä. Mutta, kukapa ei jonottaisi herkullisen ruoan takia?

Entäs nää kliseiset uudenvuoden lupaukset? Tuliko niitä luvattua? Meikäläinen "sortu" siihen, mutta en sellaisia, mitkä ovat vakiokauraa, kuten "mä aion laihduttaa", "terveellinen elämänäntapa", "röökin polttamine loppuu" jnejnejne.. Ei, mä lupasin itselleni, että aion rutistaa tämän puoli vuotta vielä koulussa, jonka jälkeen palkitsen itseni lähtemällä kunnon lomalle. Oon viettänyt kiukkupäiviä jonkin verran, kun mun pitäs nytkin makaa Meksikon rannoilla, nauttimassa ihanasta auringosta, mutta eih. Suunnitelmat kusi ja pahasti. Joten ensi kesänä Taina suuntaa lomalle, eikä tule heti takaisin.

Tiedättekö muuten mikä on naurettavaa ? Se, että jengi menee oikeesti maksamaan esim. 7€ kaakaosta waynescoffeessa/vastaavissa pakoissa, kun sitä voisi saada halvemmallakin. Tämäkin herkullinen kupillinen maksoi vain 3€. Tukehtukaa siis kaakaoihinne ;)

Tulipa muuten tässä viikonloppuna ostettua taivaallista naudan ulkofilettä. Taina joo ois halunnut mennä ravintolaan syömään ja nautiskelemaan, mut oikeesti.. Tiedättekö paljon se maksaa? Oon ottanut nimittäin itseäni niskasta kiinni ja pyrin vähentämään ulkonasyömisiä. Sinne meinaan mulla menee liikaa rahaa. 

Ja toi pihvi.. Omnom, siitä tuli taivaallista!

Ootte myös varmaan kuullut näistä kys. mukeista? Hehe, ei muute löydy mistään. Koitin eilen vähän katsella mistä löytyisi, enpä nähnyt kun tällaisia kylttejä ja toimitukset ovat myöhässä. Onneksi itselläni on 2kpl noita mukeja vitriinissä. 

Ensi kerralla postailenkin miten viime vuosi meni, jokaisesta kuukaudesta jonkinlainen kuva. Katsotaan millainen kollaasi saadaan aikaan.


Nyt Taina katoaa kirppikselle. Heipsan!