maanantai 20. toukokuuta 2013

Luontoäiti taitaa vihata mua

Heips taas,

Tänään olikin todella tärkeä koulupäivä. Oli nimittäin tutor-inffo, meille kerrottiin kuinka ilmottaudutaan ensi syksyn luentoihin. Koko paska kesti 15min. Mä menin kouluun siis vartin takia.. Iha v*tun mahtavaa..
Samalla katselin s-postit, niin mun opo oli laittanut viestiä, että oli hukannut mun hyväksilukuanomuksen, jonka olin jättänyt hänelle n. 3-viikkoa sitten. Mahtavaa, aina vaan paranee. Luokkalainen kerto, että opo hukkasi häneltä 2kpl näitä anomuksia ja joutui tekemään kaiken uusiksi. Arvatkaa kiehuko ? Kyllä ! Laitoin suhteellisen tylyä viestiä takaisin, nimittäin mun vain yhden työnantajan työtodistus on 17s, joten en tosissaa lähde mielelläni sitä uudestaa kopioimaan. Kappas, tämän mailin jälkeen meni n. 1h jolloin opo laittoikin viestiä, että mun hyväksilukuanomus löytyikin! Olipas hassu juttu.. Noh, tietenkin olin jo ehtinyt alottaa koko paskan uusiksi. No, hyvä että kumminki löyty..

Mua väsytti iha sikana eilen kaverin muksun synttäreillä. Meinasin nukahtaa pystyyn. Ajattelin, että meen suorilla nukkumaan juhlien jälkeen. Paskat, katoin Juoppohullun päiväkirja-leffan, oliko edes P A S K A ! Mulla oli suuret odotukset kys. leffasta ja koin suurimman leffapettymyksen ikinä.

Menin yrittää nukkumista, mutta eihän siitä tullut mitään.Muurahaiset olivat löytäneet makkarin.. Siinä meni koko yö sotiessa. Aamulla palo hermot ja raiditin koko saatanan huoneen..Nyt illalla makaan sängyssä, läppäri sylissä ja ihailen makkaria. Taina, sä voitit. Muurahaiset, te hävisitte. Eipä tarvi tätä yötä pohtia kiipeilettekö oikeasti mun päällä vai ette, haha..

Nyt yritän paniikissa lukea huomisiin kokeisiin, mihin en oo oikeesti ehtinyt yhtään lukea. Mun piti lukea koko ed. viikko, mutta mihin mun viikko meni ? Se meni sumun peitossa, hamuillen jotain mistä pitää kiinni. Sumu on hieman hälvennyt ja nyt on pakko ottaa niskasta kiinni ja ryhdistäytyä. Mä oon niin monta vuotta halunnut tohon kouluun, että en suostu siihen, että joku vie multa tän. Onneksi mulla on muutama ihana luokkatoveri, keiden kanssa luetaan tässä samalla.  " Mikä on normaalifloora ja mitkä ovat normaaliflooran tehtävät ?"

Ja tiedän että palatte halusta saada tietää miten tän päivän ruokailut on menny. Noh, tänään sain syötyä jonkun ikean helv. pahanmakuisen pikku hodarin ja lusikallisen jogurttia. Yllättävää tänään oli se, että mulla oli oikeasti nälkä. Paitsi mulle tuli niin huono-olo sen hodarin jälkeen, etten kyennyt syömään. Iha varmasti se hodari oli jollain tavalla pilalla !

Oon myös pohtinut oliko virhe antaa blogille kasvoni, koska yhä useampi tuttava / ystävä tuntuu lukevan tätä. Nyt en enää välttämättä pysty kirjoittamaan kaikesta mistä haluaisin. Ja jotkut valittavat mulle, että miksen puhu heille näistä asioista. Helppoa, tietokone ei halaa, ei vastaa. Se vain on. Mä saan ihan rauhassa, omaan tahtiini kertoa mitä haluan, jos haluan. Nyt mm. mun äiti löysi tän blogin ja ilmaisi hetki sitten suurta huolta musta. Äiti, mä pärjään. Mulla on vain aivan liikaa stressiä tällä hetkellä, enemmän mitä pystyn käsittelemään. Mulla on huomenna mikrobiologian koe, hetken päästä luentopäiväkirjan palautus, mitä en ole oikeastaan edes aloittanut, ja sitten läjä muita kokeita. Sitten mun pitäisi etsiä samalla asuntoa ja pakkailla vielä tavaroita, unohtamatta niihin kokeisiin lukua?

























Avautumiset riittää tältä päivältä. Nyt jatketaan jännittävää mikrobiologiaa.

Ps. En ihan onnistunut siinä mitä päätin eilen niistä romahduksista, mutta tänään toistaiseksi olen onnistunut. Ja siitä mä pidän kiinni kynsin ja hampain. Prkl.

2 kommenttia:

  1. Mä oon kanssa monesti miettinyt että harmittaa kun oon antanu blogille kasvot,mutta toisaalta taas ei. Se on jotenki terapeuttista kirjottaa ja vielä tietää että tutut lukee. Kun kaikkea ei saa sanotuksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohan asia noinkin. Molemmissa asioissa on puolensa. Tympäsi niin paljon vaan, että heti jos kirjotan ettei mee ehkä niin hyvin kun yleensä menee, niin jengi ottaa sen itseensä, koska en oo puhunu heille.

      Poista