Elämäni humala

Jäätävän kokone pizza

Heips lukijat,

Eilen oli veljeni 18-v synttärit sekä luokkani päättökinkerit. Katja ja Sami herättivät mut joskus ysin jälkee, että nyt pitäs lähtee heidän kanssa ulos juhlimaan. En tiä teistä, mutta meitsi ei oikee pysty samantie alkaa ryypiskelee ko herään. Hetki pitää saada jumitella tms. Noh, anyway lähdin linpparille hörhöjen kanssa. Vedettiin Korsokierrosta, saatiin melkeinpä kaikista baareista broidille ilmanen juoma synttärilahjaks. Katjalle iski nopee migreeni niin pahaks, että piti heittää mimmi kotiin. Onneksi olin siis limulinjalla vielä silloin. Loppujen lopuks lähettiin Samin kanssa Helsinkiin, tarkoituksena vetää semmone jurri päälle, että oksat pois ja siinä ohessa käyä syömässä jossakin. Sami ohjas meiät johonkin barbaroosaan, missä kaikki pizzat maksavat 5€ ja pizzojen koko on jotain aivan omaa luokkaansa.. En ole ikin nähnyt noin isoa tavallista pizzaa! Ei tarvii varmaan sanoa, että en todellakaan jaksanut koko pizzaa ? Sami jakso omansa ja maisteli meikäläisen pizzaa. Huhu, miten se jakso..

Sami ei meinannu saada millää juotua tuota Guinnesiaan. Täs kohtaa mulla menossa jo 2 siideri, kun Samilla meneillään ensimmäinen.. Tais se olla aika pahaa siis !

Samppa feidas mut joskus neljän jälkee, millo joinasin mun luokkalaisen seuraan ja suuntasimme hänen asunnolleen Sörkkään. Illalla suuntasimme Amarilloon, muut luokkalaiset syömään ja meitzi juomaan. Mun nestetasapaino oli pahasti päässyt miinukselle.. Okei, puhutaanko paljonko mä join? Liikaa. Asiaa ei yhtään auttanut se, että mun pikkuveli tuli samaan baariin. Arvatkaa innostuinko ryyppäämään vielä enemmän ja näyttämään pikkuveljelle "Näin meiä suvussa juodaan" meiningillä ? No kyllä !! En oikeastaan ollut juuri mitään luokkalaisten kanssa sen jälkeen ku broidi tuli baariin.

Miten ilta meni ? Noh, Samin ja Sampan kavereitten kanssa heiluessa. Jossain vaiheessa baariin tuli "mun elämieni mies", tai ainakin näin olin hokenut Samille. Seuraava muistikuva onkin, että puhuttiin paljon tän miehen kanssa juttuja, seuraavaksi oltiinkin jo juna-asemalla. Ei muistukuvia. Aamu, herään. Okei, oon himassa, hyvä juttu. Ja hei, mun elämieni mieskin oli meillä ja söpösti vielä mun kainalossa. Paniikki, tsekki onks vaatteet pääl ja luojan kiitos ne oli. Hu. Varovainen kurkistus onko miehellä, boxerit löyty. Hienoa. Pieni mietintätauko, mitä vittua eile just tapahtu. Muistan sanoneeni miehelle, että hän saa luvan ootella mun kanssa junaa tunnin ajan, mut mitä tapahtu siin välis ? Lyö kyl niin tyhjää.. No ei siin, ihan hyvännäköne kaveriha se oli. Paska juttu on vaan se, että meillä on tän miehen kanssa liikaa samoja kavereita yms. En mä kehannu kysyy mitä eilen oli tapahtunu, vai oliko tapahtunu mitään. Sen kehtasin sentää kysyy, että monen aikaa me ollaan menty meille ( Kuulemma aamu seiskan aikoihi ) ja kuinka soosseissa mä oon ollu. Tää mies naurahti, okei. Mä olin siis aivan soossit. Uskon itse, että oon samantie sammunu sänkyy ku päästii meille. Aamu oli kiusallinen. Mä en oikein tienny miten päin mun pitäs olla ja mitä mun pitäs tehä. Herättii n klo 12, juteltii hetki ja tuumailtii, että nukutaa viel hetkonen. Ei oo muute kiva herää siihen, että sua tsiigaillaa ku nukut. Sain slaagit. Lopuks heitin tän miehen juna-asemalle, että miekkonen pääsee kotiin ja läksin porukoille. Mun on pakko jakaa viel tää teidän kanssa; tiedättekö kuinka jännän tuntusia miesten rintakarvat on! Jumankekka, tietääkseni mun yhdelläkään exällä oo ollu moisia karvoja, joten voitte vaan kuvitella kuinka ihmeissäni mä niistä olin, haha. Olipahan ilta. Nyt mä tosiaan oon sinkku ja mun sinkkukesä alko just eilen.

Ps. Huomenna mennään allekirjottaa vuokrasopparit Lahden kämpästä. Nyt se on jo virallista, oon ihan justiisa kaukana täältä.