Apua, takaisin Suomeen?!

Paniikki. Mulla on enää käytännössä kolme päivää nauttia lomasta, ennen kuin mut väkisin revitään takaisin Suomeen. Ei, mä en halua.

Kaikki asiast, mistä oon oppinu tykkää, niin viedään multa pois. Mä en pidä tästä ajatuksesta. 

Joudun taas luopumaan näistä ihmisistä, keihin oon tutustunut. Tunnen melkein kaikki paikalliset tällä saarella, ja tääl on kotoisaa. Ollaahan me pelkästään tällä saarella vietetty aikaa kohta yhteensä 2viikkoa. Loma aloitettiin täältä, ja tänne se päättyy. Isla Mujerekseen.

Tämän reissun myötä oon oppinut yhtä sun toista asiaa. Esimerkiksi epäilen vahvasti onko mun paikka tosiaankin Suomessa. Koulut täytyy hoitaa ja pohtii tämän jälkeen asiaa uusiksi. 

Nyt mulla ois Suomessa edessä heti muutto Helsinkiin ja koulun penkille käytännössä samantien. Koekin on tulossa, mitä en saa mokata. Apua, mua stressaa jo nyt.

Saanko jäädä tänne?

Reissun ehkä upeimpia kokemuksia oli uiminen haiden ja rauskujen kanssa. Ja ei, ne hait ei ollu vaarallisia, vaan eräänlaisia "hoitajahaita", joilla ei oo hampaita, millä vois palotella sua. 

Mexico ja Belize on aivan mahtavia paikkoja, eikä kuukaus riitä mihinkään jos haluaa matkustaa pikkuhiljaa, niin kuin me. Guatemala jäi tällä erää arvoitukseksi, mutta mulla on kutina, että se ei ole kauaa arvoitus.. Samoin Mexico-city, se paikka pitää vaan nähä! 

Tämä on luultavasti viimeinen postaukseni maailmalta. Seuraavan kerran musta kuulee todennäköisesti muuton ja kokeen jälkeen. Äh, ei nappaa yhtään.. Onneksi mulla on sentää läjä kuvia, joita voin tsiigailla hyvillä mielin.

Haluan kuitenkin kiittää kaikkia, ketkä olivat mukana tavalla tai toisella mukana reissussa. Te teitte tästä matkasta täydellisen, kiitos. <3

Mä lähden nauttimaan ulos tästä auringosta, ja yritän imeä mahdollisimman paljon sen energiaa ennen kuin tuun sinne pimeään Suomeen.